
Kolme erää hymyileviä juoksijoita lähti matkaan, ja maalissa ilmeet olivat vielä tyytyiväisemmät. Kuva: Poppis Suomela
Paljasjalkajuoksija, lasten Mini Maraton, uusi reittiennätys, onnistumisen riemua. Tätä ja paljon muuta tarjosi 5-vuotisjuhlaa viettänyt Nuuksio Classic Trail Marathon.
– Ihan mahtavat synttärit on ollut! Tunnelma on ollut korkealla ja tietääkseni kaikki on onnistunut niin hyvin kuin vain voi. Sää suosi juoksijoita ja ensimmäiset vesipisarat saatiin vasta kello 16:n maissa, hehkutti kilpailunjohtaja Terho Lahtinen lehmänkellojen kalkatuksen keskellä maalialueella.
Nuuksio Classicista on kasvanut puolessa vuosikymmenessä yksi maamme merkittävimmistä polkujuoksutapahtumista. Tällä kertaa järjestäjät kehittivät uusia kujeita myös oheisohjelmaan: tarjolla oli polkujuoksuaiheisia elokuvia, vuorihiihdon esittelyä, hotellipakettia ja paljon muuta, joilla tapahtuman jo ennestään hyvää fiilistä haluttiin voimistaa.

Sarkkisen rantapolku on tyypillistä Nuuksiota – lammenrantoja, avokallioita ja avaraa männikköä. Polkujuoksijan keho rasittuu, mutta mieli lepää. Kuva: Poppis Suomela
– Tämän vuoden uutuuksia oli lapsille ja nuorille suunnattu 5,7 km:n matka. Se meni oikein hyvin, mitä nyt ensimmäiset olivat niin nopeita, ettemme ehtineet asentaa maalikaarta valmiiksi, Lahtinen naureskeli.
Ilmalla täytettävä maalikaari saatiin ripeästi pystyyn ja sen alla koettiin päivän aikana suuria tunteita. Eräs huomiota herättäneistä maaliviivan ylittäjistä oli Pekka Parviainen, joka kaikkien kenkäfirmojen ”kauhuksi” taivalsi koko matkan paljain jaloin.
– Kuten näet, jalat ovat täysin kunnossa. Siellä ei ole mitään haavoja tai rakkoja. Olen juossut nyt kolmisen vuotta paljain jaloin ja täytyy sanoa, että vasta nyt olen oppinut juoksemaan, ajalla 5.18.35 ensimmäisen paljasjalkamaratoninsa selvittänyt Parviainen vakuutti ja esitteli mudan peittämiä varpaitaan.

Pekka Parviainen kuittaa Juha Korpelan loppukirissä varpaankynnen mitalla. Kuva: Poppis Suomela
Porkkanaksi tarjottu stipendi maistui Jaana Leivolle
Kilpailun kärjessä tossut kulkivat kovaa kyytiä. Järjestäjät lupasivat hetki ennen starttia reittiennätyksestä ylimääräisen 200 euron stipendin. Porkkana toimi, sillä Jaana Leivo alitti ajallaan 3.55.24 runsaalla minuutilla Maija Oravamäen nimissä olleen ennätyksen.
– Kärsin tänään jalkakrampeista ja luulin lopussa reittiennätyksen jo menneen sivu suun. Kilometri ennen maalia kirittämässä ollut Eetu Nordman kuitenkin piiskasi minut vauhtiin ja onnistuin. Lupasin muutenkin kävellä kotiin, jos en voita. On sen verran pitkä matka, että oli parempi vain juosta, Leivo nauroi.
Samalla Leivo tarrasi entistä tiukemmin kiinni Buff Trail Tour Finlandin kokonaiskilpailun voittoon. Jäljellä on vielä 1. lokakuuta järjestettävä päätöskisa Vaarojen maraton Kolilla. Viron Viivi-Anne Soots (4.17.05) oli Nuuksiossa toinen, ja Julia Jacobsson (4.23.59) kolmas.

Jaana Leivo hengähtää maalissa uuden reittiennätyksen haltijana. Maria Pekkarinen huolehtii voittajan hyvinvoinnista samoin kuin kaikkien muidenkin juoksijoiden aina viimeiseen maaliintulijaan asti. Pinkkiä sampanjaa tosin ei ollut kaikille tarjolla. Kuva: Aapo Laiho
Miesten maratonilla viime vuoden mestari Henri Ansio yritti rikkoa oman reittiennätyksensä, mutta jäi siitä ajalla 3.09.35 minuutin ja 36 sekuntia. Niin ikään kaksinkertainen Nuuksion voittaja Janne Mononen oli toinen (3.15.42) ennen suunnistaja Simo-Pekka Finckeä (3.20.40).
– Paras kohta polkumaratonilla on, kun keho lämpiää ja on helppo juosta. 10-20 kilometrin välillä väki kannustaa ja askel lentää. Silloin kilpailu on nautintoa. Viimeiset kymmenen kilometriä pitää taistella eteenpäin kilometri kerrallaan, SM-maratonille jo kolmen viikon kuluttua osallistuva Ansio jutteli kisan jälkeen.
Voitollaan Ansio vankisti johtoaan Trail Tourin piikkipaikalla. Yhteispisteiden tilanne löytyy täältä.

19 kilometrin tienoilla Suolikkaan rannalla Henri Ansion kroppa on lämminnyt ja hymy on herkässä, ja Janne Monosellakin on vielä mukavaa. Viimeisellä kympillä Monosen joutui hellittämään, eikä viime vuoden kaltaista tiukkaa lopputaistoa tällä kertaa nähty. Kärkikaksikon takana Simo-Pekka Fincke, Joonas Kortelainen, Jaakko Leinonen ja Tomi Halme ohittelivat loppumatkalla toisiaan moneen kertaan ratkaistessaan sijojen 3-6 kohtalon. Kuva: Samuli Pahkala
”Juoksijoiden riemu tarttuu ja koukuttaa”
Nuuksio Classicin vetovoima perustuu huolella mietittyyn konseptiin sekä kannustavaan ja yhteisölliseen tunnelmaan. Tapahtuma ei onnistuisi ilman kymmeniä vapaaehtoisia.
– Olen neljännen kerran mukana toimitsijana. Olen täällä ennen kaikkea ihmisten ilon takia. Kun näkee maalissa sen riemun, niin se tarttuu ja koukuttaa, Maria Pekkarinen fiilisteli.
– Paras muistoni on viime vuodelta. Eräs juoksija kertoi maalissa, että hän oli itkenyt viimeiset viisi kilometriä, koska hänestä tuntui niin mahtavalta. Oli hienoa ottaa hänet vastaan.
Kilpailunjohtaja Lahtinen kiittelee vuolaasti kaikkia talkoolaisia ja on hyvillään, että vapaaehtoisia on aina löytynyt mukavasti.
– Saa nähdä, ehtisikö sitä näin viidennellä kerralla vihdoinkin itse saunaan. Mutta sitten on järjestelyt mallillaan, kun voi lähteä mukaan juoksemaan – tosin se tavoite taitaa käytännössä kariutua siihen, että näillä polvilla alkaa olla kisakilsat täynnä, Lahtinen naurahtaa. (Toimittajan huomio, sauna jäi tälläkin kertaa väliin.)
Tulokset
Nuuksio Classic kuvapankki, runsaasti ammattitason kisakuvia
Lisää tarinoita ja kuvia some-kanavissa: Twitter, Instagram, Facebook

Riemua riitti myös lasten ja nuorten Nuuksio Mini Maratonilla, jolle osallistui yli neljäkymmentä vauhdikasta polkujuoksijan alkua. Meeri Pullianen juoksi 5,7km:n lenkin hymyssä suin. Kuva: Juha Saastamoinen /Onevision.fi