Suomen polkujuoksurintamalta kuului helmikuun puolivälissä kovan luokan uutinen, kun maajoukkuehiihtäjä Susanna Saapunki ilmoitti jättävänsä kilpaladut ja keskittyvänsä jatkossa täysillä vuorijuoksuihin. Uuden päälajin myötä Saapungista tulee ensimmäinen suomalainen polkujuoksun ammattilainen, joka toivottavasti viitoittaa tietä seuraajille. Jututimme Saapunkia lajinvaihdon taustoista ja tavoitteista.
Saapunki kertoi Vuokatti Ski Team Kainuun sivuilla julkaistussa uutisessa päätöksen kasvaneen mielessä pikku hiljaa, mutta mainitsi merkittäväksi tekijäksi talvisin ilmenneet keuhko-ongelmat, jotka estivät häntä hiihtämästä oman kuntotason mukaisesti. Huippu-urheilijana Saapunki ei halunnut tehdä kompromisseja, vaan päätti panostaa täysillä vuorijuoksuun. Vuoret ovat tulleet Saapungille tutuksi Pohjois-Italian kesäharjoittelujaksojen myötä, ja sieltä löytyi myös kipinä kilpailemiseen vuorijuoksussa.
Olet kisannut jo useamman vuoden kesäisin vuorijuoksussa. Miten alun perin päädyit lajin pariin?
— Viisi vuotta sitten päätimme lähteä harjoittelemaan ja asumaan italiaan kesäksi. Siellä nopeasti kävi ilmi, että vuorijuoksukilpailuja on lähistöllä useana päivänä viikossa. Juoksu on ollut aina kakkoslajini, joten kilpailut houkuttelivat.
— Tutustuimme jo heti alkuvuosina Marco De Gasperiin (yksi maailman menestyneimmistä vuorijuoksijoista) ja hänen perheensä. Marco järjesti minut mukaan ensimmäiseen maailman cupin vertikaalikilpailuun, ja sillä tiellä ollaan.
Mikä vuorijuoksussa viehättää?
— Vuorijuoksun eri lajeissa korostuu hapenottokyky ja puhtaat kestävyysominaisuudet. Vuorilla ja luonnossa on innostavaa harjoitella, kilpailla ja kehittää itseään. Vuorijuoksussa on todella kova kansainvälinen taso, ja urheilijana haluan kehittyä parhaiden joukossa.
Millaisia kokemuksia sinulla on lajista tähän mennessä?
Olen pystynyt tekemään hyviä tuloksia kilpailuissa hiihtoharjoittelun ohessa, joten kokemukset ovat tietenkin hyviä! Vuorijuoksu on erittäin suosittua Keski-Euroopassa, ja on hienoa olla jatkossa osa sitä yhteisöä. Pieni kyläkisa voi olla äärimmäisen kova tasoltaan, joten pääsen koko ajan mittaamaan omaa tasoani.
Miten päälajin vaihto vaikuttaa harjoitteluusi?
— Harjoittelu muuttuu paljon. Hiihtoharjoittelussa juoksua on ollut kokonaismäärästä noin 20% (150h/vuosi) ja lisäksi erilaisia sauvajuoksuharjoituksia noin 75h. Ohjelmaan tulee uusia tapoja harjoitella, ja monipuolisen juoksuharjoittelun määrä lisääntyy vaiheittain.
— Vuorijuoksun voimantuotto ja lihasmallit eroavat täysin hiihdosta. Voimaharjoittelussa painopiste muuttuu enemmän lihaskestävyysominaisuuksille. Juoksutekniikkaa on kehitettävä, jotta hyötysuhde erilaisissa maastoissa ja ylämäissä paranee.
— Hiihtoharjoittelu oli kokonaisuutena todella monipuolista. Jatkossakin harjoittelussani on läsnä hiihto, pyöräily ja skimo. Tällä pystytään pitämään harjoitusmäärät korkealla ja minimoidaan loukkaantumisriski. Tietenkin myös harjoituskausi on juoksijalla talviaikaan ja kilpailukausi kesällä.
Joko olet muokannut treeniohjelman uusiksi?
— Lajianalyysi ja omat lajiominaisuudet on määritetty vuorijuoksun näkökulmasta. Vuoden alusta harjoitusohjelmassa on ollut jo kaksi ”vuorijuoksuharjoitusta” viikossa. Nyt pidän lomaa maaliskuun alkuun, ja sitten on kuukauden valmistava jakso painopisteenä tekniikka ja uusien harjoitteiden sisäänajo. Kilpailukausi alkaa juhannuksen jälkeen, joten ensimmäinen harjoitusjakso on kolme kuukautta. Tänä vuonna kilpailukaudella on vielä useita harjoituskisoja ja vain muutama pääkisa.
Miten suunnittelet ja ohjaat harjoitteluasi?
— Kauden alussa katsotaan pääkilpailut ja niihin tavoitteet. Sitten laaditaan vuosisuunnitelma, jossa aikataulutetaan eri ominaisuuksien kehittäminen ja kokonaisharjoitusmäärät harjoitustavoittain. Harjoitusohjelmaa säädetään tuntemusten, testiharjoitusten ja testien perusteella noin kuukauden jaksoissa. Omien tuntemusten mukaan viikko-ohjelmaa pitää säätää siten, että palautuminen toteutuu suunnitelman mukaisesti. On tärkeää, että kokonaiskuva on koko ajan hallinnassa.
Mitkä ovat vahvuutesi vuorijuoksussa?
— Todella hyvä suhteellinen hapenottokyky, pieni koko, hyvä hyötysuhde ja pitkä kestävyysurheilutausta. Voitontahto.
Entä tärkeimmät kehityskohteet?
— Juoksutekniikka erilaisissa maastoissa ja ylämäessä. Alaraajojen voima ja lihaskestävyys. Hyötysuhde kilpailuvauhtisessa juoksussa eri maastoissa ja ylämäessä. Vaikeat alamäet.
Joko olet suunnitellut kisakalenteria siltä osin, kuin se koronan puolesta on mahdollista?
— Kalenteri on vahvistettu, ja ensi kesänä on tavoitteena osallistua 5-6 maailman cupin kisaan ja EM- ja MM-kilpailuihin. Lisäksi tulee varmasti juostua muutama pienempi kilpailu Italissa.
Millaisiin kisoihin aiot vuorijuoksun laajassa kirjossa panostaa?
— Maailman cupin kisat ovat arvokisojen ohella tärkeimmät kilpailut. Ylipäätään arvokilpailut ovat mielessä, ja niissä on tarkoitus menestyä. Matkoista vertikaali, pidemmät ylämäkikisat ja normaalimatka ovat ne, missä haluan tehdä tulosta.
Onko mielessäsi joku sellainen kisa, joka erityisesti houkuttaa? Jos on, niin miksi?
— Vertikaalikilpailuista houkuttavat Chiavenna ja La Fully, jotka ovat virallisia reittejä maailmanennätysaikojen tekemiseen! Grosslockner taas on 13km:n ylämäkikilpailu, jossa haluan juosta kovan tuloksen.
— Sierre-Zinal on todella arvostettu ja legendaarinen pidempi vuorijuoksukilpailu. Siellä haluan myös menestyä, mutta sen vuoro ei ole vielä ensi kesänä. Jalkojen pitää ensin tottua rauhassa pidempiin kilpailuihin, että voi oikeasti juosta kovaa.
Entä nähdäänkö sinua viivalla kotimaan kisoissa?
— Toukokuussa on tarkoitus juosta SM-maastot ennen Italiaan lähtöä. Syksyllä on myös mahdollisuus osallistua johonkin kotimaan kilpailuun, jos kalenterissa on silloin kisoja.
Millaisia tavoitteita sinulla on vuorijuoksussa tänä vuonna ja kaiken kaikkiaan?
— Tänä vuonna maailman cupissa on tähtäin kärkipäässä nimenomaan vertikaalissa ja ylämäkikilpailuissa. EM- ja MM-kilpailuissa on tavoitteena vetää kovaa!
— Haluan kehittyä monipuoliseksi vuorijuoksijaksi, joka voi tehdä tulosta eri matkoilla. Seuraavan kolmen vuoden aikana on tarkoitus nousta yhdeksi maailman parhaista vuorijuoksijoista!
Kerro millaista on vuorijuoksijan arki?
— Olen täysipäiväinen juoksija. Urheilijan arki on aika samanlaista lajissa kuin lajissa. Arki pyörii harjoittelun, syömisen ja nukkumisen ympärillä. Toki siihen kuuluu myös erilaisten yhteistyökumppaniasioiden hoitamista, ja tietenkin aikaa perheen ja ystävien kanssa. Nautin urheilijan arjesta todella paljon, vaikka ulkopuolisen silmissä se voi näyttää tylsältä ja samalta päivästä ja vuodesta toiseen.
Kuulut italialaisen Scarpan juoksutalliin. Miten pääsit siihen mukaan? Miten osallistut tiimin toimintaan, ja mitä se sinulle käytännössä merkitsee?
— Marco de Gasperista tuli Scarpan tiimipäälikkö, ja hän soitti ja kysyi, mikä tilanne minulla on tulevaisuuteni suhteen. He ovat nähneet tulokseni hiihtoharjoittelun ohessa, ja uskovat mahdollisuuksiini vuorijuoksijana ja haluavat tukea tätä matkaa.
— Tiimipaikka on minulle todella tärkeä. Sen ansiosta saan harjoitella samalla maailman parhaiden kanssa vaikka joka päivä Italiassa ollessani. Tiimi hoitaa kilpailuihin liittyvät asiat ja tietenkin rahallisen tuen ja välineet. Kaikella tavalla tiimi on tärkeä tuki meidän urheilijoiden taustalla!
Millaisia suosituksia antaisit vuorikisoista kiinnostuneille suomalaisille polkujuoksijoille?
— Jos vuorijuoksua haluaa kokeilla, niin kannattaa hakeutua Keski-Euroopassa pieniin kyläkisoihin. Ne ovat ihan mahtavia tapahtumia. Norjastakin tietenkin löytyy paljon vuorijuoksukisoja.